Jeesuksen Kristuksen paluu tulee olemaan kaikkien aikojen perinpohjaisin tapahtuma. Kristuksen ilmestys laittaa liikkeelle tapahtumaketjun, joka muuttaa ikuisiksi ajoiksi ihmisten asiat maan päällä. Mutta mikä tarkalleen on Kristuksen ilmestys?
Kuten kyseinen sana antaa ymmärtää, niin ilmestys liittyy Jeesuksen paljastamiseen tai ilmituomiseen. Ilmi tuominen tarkoittaa jonkin sellaisen asian tai yksilön ilmeiseksi tekemistä, joka oli aiemmin kätkettynä tai salaisena pidettynä. Niinpä siis Kristuksen ilmi tuominen tapahtuu silloin, kun hän paljastaa itsensä valituilleen. Sen jälkeen he eivät ainostaan tule hänen ilmeiseksitekemisensä silminnäkijöiksi, vaan myös osallisiksi hänen kirkkaudestaan aivan niin kuin apostoli Johannes vakuutti meille 1. Joh.3:2:ssa, jossa hän kirjoitti: "Rakkaat, nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta toistaiseksi ei ole tehty ilmeiseksi, mitä meistä tulee. Me tiedämme, että milloin hänet tehdäänkin ilmeiseksi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä tulemme näkemään hänet sellaisena kuin hän on."
Paruusia, Kristuksen ilmeiseksi tekeminen ja Jeesuksen ilmestys tarkoittavat kaikki pohjimmiltaan samaa asiaa. Apostoli Paavali käytti näitä termejä vuorottelevasti. Esim. 1. Tess. 3:12-13:ssa Paavali osoitti, että paruusia on uskomme loppu; aika, jolloin voidellut Kristityt pannaan seisomaan tuomioistuimen edessä: "Saattakoon Herra teidät lisäksi kasvamaan, niin, tulemaan runsaiksi, rakkaudessa toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niin kuin mekin olemme teitä kohtaan [loppuun asti], jotta hän tekisi sydämenne lujiksi, moitteettomiksi pyhyydessä Jumalamme ja Isämme edessä Herramme Jeesuksen ollessa läsnä kaikkine pyhineen." ** korostettu teksti puuttuu suomenkielisestä Um:stä mutta sisältyy englannin kieliseen. "Moreover, may the Lord cause YOU to increase, yes, make YOU abound, in love to one another and to all, even as we also do to YOU; to the end that he may make YOUR hearts firm, unblamable in holiness before our God and Father at the presence of our Lord Jesus with all his holy ones."
1. Kor. 1:7-9:ssä Paavali antaa samanlaisen lausunnon uskomme lopusta ja meidän havaitsemisesta syyttömiksi Jumalan edessä vain sillä erotuksella, että sen sijaan, että hän hän sanoisi tämän tapahtuvan "Herramme läsnäolossa", Paavali kirjoittikin "Herramme ilmestymisessä," sanoen: "... odottaessanne hartaasti Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä. Hän tekee myös teidät lujiksi loppuun asti, ettette olisi minkään syytöksen alaisia Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä. Jumala on uskollinen, hän joka kutsui teidät osallisuuteen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kanssa."
1. Tim. 6:13-14:ssä Paavali jälleen viittaa Kristittyihin seisomassa Jumalan edessä moitteettomuudessa. Tällä kertaa hän vain yhdistää sen tapahtumaan, jota kutsutaan "Herramme ilmeiseksi tulemiseksi." Paavali kirjoitti: "... Jumalan nähden, joka säilyttää kaiken elossa, ja Kristuksen Jeesuksen, joka esitti todistajana hyvän julkisen julistuksen Pontius Pilatuksen edessä, annan sinulle määräyksen, että noudatat käskyä tahrattomalla ja nuhteettomalla tavalla Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmeiseksi tuloon saakka,"
Se, että Kristus tulee paljastetuksi tai tehdyksi ilmeiseksi maan päällä elossa säilyvien valittujen silmien edessä ennen heidän ylösnousemustaan, on epäsuorasti ilmaistu Apostolisissa kirjoituksissa. 1. Piet. 1:7-9 kuuluu: "... jotta uskonne koeteltu laatu, paljon suuriarvoisempi kuin kulta, joka tuhoutuu huolimatta siitä että se koetellaan tulella, todettaisiin ylistyksen ja kirkkauden ja kunnian aiheeksi Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. Vaikka ette ole koskaan nähneet häntä, niin te rakastatte häntä. Vaikka ette katsele häntä nykyään, silti te uskotte häneen ja iloitsette suuresti sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, kun saatte osaksenne uskonne lopputuloksen, sielunne pelastuksen."
Ilmaus "Vaikka ette katsele häntä nykyään" varmasti osoittaa, että Kristuksen ilmestyksen aikana voidellut Kristityt tulevat jollain tavalla katsomaan häntä. Kysymys kuitenkin kuuluu, että saatetaanko Kristityt katsomaan häneen pelkästään siten, että heidät siirretään taivaaseen, vai paljastaako Kristus itsensa valituille silloin kun he ovat vielä lihassa?
Jatkaessaan kirjettään Timoteukselle, (lainattu hieman aiemmin) Paavali kirjoitti: "Kristuksen ilmeiseksi tuloon saakka, jonka sen omina määräaikoina näyttää onnellinen ja ainoa Valtias, kuninkaina hallitsevien Kuningas ja herroina hallitsevien Herra, jolla yksin on kuolemattomuus, joka asuu luoksepääsemättömässä valossa, jota kukaan ihmisistä ei ole nähnyt eikä voi nähdä. (1. Tim 6:15-16)
Paavali ilmaisee, että Jeesus "näyttää" itsensä sen avulla, mitä kutsutaan "ilmeiseksi tulemiseksi." Ilmeiseksi tulemisen synonyymejä ovat mm. ulkomuoto, esille pano, ilmestys, materialisoituminen ja ilmiö. Nämä vaihtelevat termit osoittavat, että Jeesuksen ilmeiseksi tuleminen tulee tapahtumaan maallisessa todellisuudessa eikä suinkaan taivaassa siitä ilmeisestä syystä, että Jeesuksen kirkkaus on jo ilmeistä henkimaailman enkeleille. Sitäpaitsi miksi Jeesuksen pitäsi paljastaa itsensä ylösnosnousseille kuolemattomille hengille taivaassa? Kristuksen näkyvässä ilmeiseksi tulemisessa on järkeä ainoastaan suhteessa maanpäällä eläviin.
Vaikkakin on niin kuin Raamattu sanoo, että Jeesus "asuu luoksepääsemättömässä valossa, jota kukaan ihmisistä ei ole nähnyt eikä voi nähdä," niin meidän ei tulisi olettaa, että Kristuksen ilmestys estää valittuja näkemästä hänen ilmeiseksi tekemistään. Paavalihan näki vilauksen Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeisestä sokaisevasta kirkkaudesta, jonka hän jälkeenpäin selitti johtuneen siitä, että hän oli 'ennenaikaisesti syntynyt' - tarkoittaen sitä, että Paavali näki ennakkonäkymän Jeesuksesta sellaisena, kun hän ilmaisee itsensä määräaikana.
Jeesuksen ilmestyminen valituilleen tulee palvelemaan tärkeää laillista tarkoitusta tarjoamalla todelliset silminnäkijät Jeesuksen läsnäololle. Tällä hetkellä on kuitenkin niin, että harvat Jehovan todistajista näyttävät käsittävän, että Vartiotornin '1914 näkymätön paruusia' -opetus rikkoo yhtä Jehovan perustavimmista laillisista ohjenuorista, joka on: Perusperiaate siitä, että mitään laillista asiaa ei voi saattaa voimaan muuten kuin kahden tai kolmen todistajan todistamina. Tämä vaatimus oli osa Mooseksen lakia. Se sisällytettiin myös Kristuksen lakiin. Koska näin on, niin Ilmestyksen arvoitukselliset "kaksi todistajaa" ovat samoin tarkoitettu täyttämään Raamatullisen kahden todistajan vaatimuksen Jeesuksen ilmeiseksi tekemisen aikana.
Jehova noudatti itse asettamiaan periaatteita hankkimalla monia silminnäkijöitä Kristuksen ylösnousemukselle sekä taivaaseen kohoamiselle. Ja ennen sitä Pietari, Jaakob ja Johannes olivat myös silminnäkijöitä Kristuksen loistoisalle muodonmuutokselle, joka - kuten apostoli Pietari myöhemmin selitti - oli ennakkovälähdys "Herramme Jeesuksen Kristuksen voimasta ja läsnäolosta (paruusiasta)."
Mutta, jos Kristuksen paruusia alkoi vuonna 1914, niin kuka Jehovan todistajien keskuudessa on henkilökohtaisesti todistanut hänen luvatun läsnäolonsa? Onko ollut ainoatakaan silminnäkijää? Vastaus on: Ei ole - ainoakaan yksittäinen sielu ei ole henkilökohtaisesti nähnyt Kristuksen läsnäoloa!
Pyhä salaisuus saatettu loppuun
Ilmestyksessä apostoli Johannes siirrettiin henkeytyksellä Herran päivään ei ainoastaan todistamaan, vaan myös suoranaisesti osallistumaan dramaattiseen profeetalliseen näkyyn - muodonmuutos -kokemuksensa kaltaiseen - yhdessä Kristuksen kanssa. Ilmestyksen 10:nnessä luvussa Johannes näki voimakkaan enkelin tulevan alas taivaasta ja seisovan jalat harallaan maalla ja merellä. Johanneksen näkemä enkeli ei voi olla kukaan muu kuin kirkastettu Herra Jeesus Kristus tulossa ottamaan omakseen perintöään - maata - tehdäkseen sen saamansa valtuuden mukaisesti alamaiseksi itselleen, kuten Paavali selitti Heprealaiskirjeensä toisessa luvussa. Se, että ko. enkeli on Kristus, ilmenee näyssä käytetystä symboliikasta. Esimerkiksi Ilmestyksen 10:1-3 sanoo:
"Ja minä näin erään toisen voimakkaan enkelin laskeutuvan taivaasta puettuna pilveen, ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari, ja hänen kasvonsa olivat kuin aurinko, ja hänen jalkansa olivat kuin tulipatsaat, ja hänellä oli kädessään pieni kirjakäärö avattuna. Ja hän asetti oikean jalkansa merelle mutta vasemman maalle, ja hän huusi suurella äänellä, niin kuin leijona karjuu. Ja kun hän huusi, niin seitsemän ukkosta korottivat omat äänensä."
Danielin profetia viittasi Jeesukseen taivaan pilvissä tulevana Ihmisen poikana. Jeesus sovelsi henkilökohtaisesti tuon profetian itseensä ollessaan sanhedrinin edessä tuomittavana. Ja taivaaseen nousemisessaan Jeesus otettiin ylös pilviin. Siksi on sopivaa, että Raamatun symboliikan pitäisi kuvata palaavan Kristuksen verhottuna taivaan pilviin. (Taivaaseen nousussa läsnä olleet enkelit kertoivat Kristuksen kunnioituksen valtaamille opetuslapsille, että Jeesus palaisi "samalla tavoin," kuin he olivat nähneet hänen menevän taivaaseen. Vain Jeesuksen uskolliset opetuslapset olivat todistamassa hänen kohoamistaan. Jeesuksen paluu "samalla tavoin" voisi näyttää viittaavan siihen, että vain hänen voidellut opetuslapsensa tulevat näkemään hänet hänen taivaasta laskeutumisensa jälkeen.)
Edenpänä Ilmestyksen näyssä Johannes raportoi, että "hänen kasvonsa olivat kuin aurinko." Apostolit epäilemättä tunnistivat heti laskeutuvan enkelin olevan Kristus Jeesus, koska muodonmuutos -näyssä, jota Johannes oli todistanut noin 60 vuotta aiemmin, Jeesuksen kasvot olivat myös hohtaneet auringon lailla. Ja sen seikan, että enkeli "huusi suurella äänellä, niin kuin leijona karjuu," pitäisi palauttaa mieliin sen, että Jeesusta kutsutaan "leijonaksi Juudan sukukunnasta."
Jalkansa lujasti merelle ja maalle asetettuina enkeli sitten "kohotti oikean kätensä kohti taivasta ja vannoi hänen kauttaan, joka elää aina ja ikuisesti, joka loi taivaan ja sen, mitä siinä on, ja maan ja sen, mitä siinä on, ja meren ja sen, mitä siinä on: ”Viivytystä ei enää tule olemaan, vaan seitsemännen enkelin äänen kuulumisen päivinä, jolloin hän on puhaltamaisillaan trumpettiinsa, Jumalan pyhä salaisuus sen hyvän uutisen mukaan, jonka hän julisti omille orjilleen, profeetoille, on tosiaan saatettu päätökseen.”"
Jumalan pyhä salaisuus liittyy nk. vaimon siemeneen, joka on Kristus yhdessä Jehovan valitsemien 144.000:nnen kanssa. Luonnollisesti "Jumalan mysteeri" tai "salattu suunnitelma", kuten jotkut käännökset ovat sen muotoilleet, ei ole päätöksessään ennen kuin kaikki valitut on hyväksytty ja sinetöity ja Kristus tekee itsensä heille ilmeiseksi - kuten ilmestyksen näyssä on kuvattu Johanneksen keskustelulla taivaasta laskeutuvan enkelin kanssa. Se seikka, että Johannes osallistui näkyyn Kristuksen maan päälle laskeutumisen kunnioituksen valtaamana tarkkailijana ja että Jeesus puhui hänelle ja ojensi hänelle pienen kirjakäärön - ja siten asetti hänet "profetoimaan jälleen kansoista ja kansakunnista ja kielistä ja monista kuninkaista" kuvaa Kristuksen ilmeiseksi tekemistä maan päällä jäljellä oleville voidelluille ja heidän viimeistä tehtävämääräystään todistaa Jeesuksen loistoisasta läsnäolosta.
Kristus ei tietenkään asettanut Iäkästä apostolia tekemään henkilökohtaisesti jonkinlaista lähetysmatkaa Välimeren alueelle. Johannes oli tuohon aikaan jo hyvin vanha mies ja vanki kaukaisella Patmoksen saarella. Hänen maallinen palveluksensa oli lähes päätöksessään. Apostoli pikemminkin esikuvasi näyssä niitä Jumalan voideltuja palvelijoita, jotka ovat maan päällä silloin, kun Kristus todella tulee alas saattamaan Jumalan 'mysteerin' päätökseen. Se seikka, että Johannesta kehotettiin "profetoimaan jälleen" heti sen jälkeen kun voimakas enkeli oli julistanut Jumalan pyhän salaisuuden olevan päätöksessään, on merkittävä. Se osoittaa, että maailmalle tullaan antamaan ns. lopputodistus valtakunnan poikien kutsumisen ja valitsemisen päättymisen jälkeen.
(Pitää mainita, että Vartiotornin "Johannes -luokka" nimike on oikeutettu käsite. Viimeisenä eloonjääneenä apostolina Johannes kuvaa maanpäällä elossaolevia valtakunnan poikia ensimmäinen ylösnousemuksen alkaessa. Vartiotorni on ikävä kyllä kytkenyt "Johannes -luokka" määritelmän ennenaikaisesti voideltujen 1914 -sukupolveen.)
Sopusoinnussa sen kanssa, että kaksi todistajaa astuvat näyttämölle sinetöimisen päättymisen jälkeen, ilmestyksen 11:s luku päättyy näkyyn Jumalan taivaallisen pyhäkön esiripun poistamisesta liiton arkin paljastamiseksi. Se ei tietenkään ole se kirjaimellinen arkki, joka sijaitsi tabernaakkelin ja temppelin kaikkeinpyhimmässä osastossa, ja joka sisälsi lakiliiton kivitaulut. Se arkki katosi babylonialaisten tuhottua Jehovan temppelin kauan ennen yleisen ajanlaskun alkamista. Ilmestyksen liiton arkin täytyy vertauskuvata uuden liiton arkkia - liiton, joka on Jehovan ja niiden välinen, jotka hän ottaa henkipojikseen. Sen merkitys, että Johannes näkee arkin oikealla paikallaan taivaan pyhäkössä näyttäisi vahvistavan sen, mitä Johannekselle oli aiemmin jo kerrottu koskien Jumalan pyhän salaisuuden saattamista päätökseen. Jumalan kahden todistajan ylösnousemuksen taivaaseen yhteydessä uusi liitto on täyttänyt pääasiallisen tarkoituksensa. Se tarkoittaa, että Valtakunta on valmis ja liitto tulee menestykselliseen päätökseen (Voit katsoa lisää kahta todistajaa koskevaa aineistoa ilmestystä koskevasta luvusta kirjassa Jehovah Himself has Bekome King.)
Ja minä panen kaksi todistajaani profetoimaan
Kaksi todistajaa komennetaan myös profetoimaan, kuten Johanneskin, joka osoittaa, että Johannes -luokka on sama asia, kuin kaksi todistajaa. "Kahden todistajan" esittäminen merkitsee sitä, että he ovat näkyvästi todistaneet Kristuksen läsnäolon aivan samoin kuin Pietari, Jaakob ja Johannes silmin nähden todistivat muodonmuutoksen ja Johannes myös näki Kristuksen ilmestyksen näyssä.
Mooseksella ja Elialla vertauskuvattiin Ilmestyksen kahta todistajaa, eikä vain siksi, että Mooses ja Elia kumpikin näyttäytyivät muodonmuutos -näyssä, vaan koska Mooses ja Elia kumpikin olivat elossa ollessaan henkilökohtaisessa kanssakäymisessä Jehovan kanssa. Merkityksellisesti sekä Mooses että Elia pakotettiin pakenemaan erämaahan ja Jehova puhui heille erämaassa. Mooses puhui Jehovalle palavan pensaan yhteydessä ja hän puhui kasvokkain Jehovalle Siinain vuorella. (todellisuudessa se oli enkelin ilmestyminen)
Elia eli erämaassa kolme ja puoli vuotisen kuivuuden aikana, joka tuli hänen käskemänään. Tuona aikana Jehova ruokki profeettaa sellaisen ihmeen keinoin, että hän laittoi korpit tuomaan lihaa ja leipää kahdesti päivässä. Tämä palauttaa mieliimme kuvauksen kahdesta todistajasta, jotka profetoivat 42 kuukautta ja joilla on valta sulkea taivas, jotta ei sataisi vettä heidän profetoimisensa aikana. Myöhemmin Elia kohtasi Jehovan pelkoa herättävän ilmeiseksi tulemisen piileskellessään luolassa erämaassa.
Mooseksella ja Elialla on toinenkin yhteinen kokemus. Jehova otti heidät molemmat pois. Jehova käski Mooseksen nousta Nebo -vuorelle nähdäkseen luvatun maan. Mutta hän ei laskeutuisi alas. Mooseksen piti kuolla laiminlytyään kerran velvollisuutensa Jumalaa kohtaan. Kertomus sanoo, että vaikka hän oli tuolloin 120 vuotta vanha, niin hänen voimansa eivät olleet vähentyneet eikä katse hämärtynyt. Toisin sanoen hän ei kuollut vanhuuteen. Jumala yksinkertaisesti otti hänet pois, eikä hänen ruumistaan eikä hautaansa milloinkaan löydetty.
Elia otettiin myös pois vertauskuvallisesti silloin kun Jehovan tuliset sotavaunut syöksyivät alas taivaalta ja kiidättivät profeetan taivaita kohti. Mooseksen ja Elian lähtemiset ovat kaksi profeetallista näytelmää - esityksiä tulevista tapahtumista.
Heidän arvoituksellisten poistumistensa jälkeen he kuitenkin tulivat esiin yhdessä vuosisatoja myöhemmin muodonmuutos -näyssä. Heidän vertauskuvalliset poistumisensa aiemmin ja äkillinen uudelleen ilmaantumisensa Kristuksen muodonmuutoksen yhteydessä ja jälkeenpäin heidän esittämisensä kahtena todistajana ilmestyksessä, on tarkoitettu ilmoittamaan se, miten Jehova ottaa jäljellä olevat pyhät pois maan päältä, sen jälkeen kun he ovat saattaneet päätökseen todistamisensa ja ovat sen jälkeen tulleet ylösnousseen pedon tappamiksi.
Jumalan poikien paljastaminen
Paavalin kirjoitusten mukaan Kristuksen ilmestyksen yhteydessä on toinenkin ilmiö - Jumalan poikien ilmestys. Paavali muotoili sen tähän tapaan Room. 8:18-19:ssä: "Näin ollen tulen siihen tulokseen, että nykyisen ajan kärsimykset eivät ole mitään verrattuina siihen kirkkauteen, joka tulee meissä ilmi. Sillä luomakunta kaipaa hartaan odotuksen vallassa Jumalan poikien ilmi tulemista."
Aivan varmasti Jeesus ja hänen 'Jumalan poika' -kumppaninsa muodostaen yhdessä Uuden luomuksen, ovat kaikkeuden loistokkaimpia olentoja. Kysymys kuitenkin kuuluu, että tapahtuuko Jumalan poikien ilmi tuleminen taivaasta sen jälkeen kun kaikki valitut on nostettu Kristuksen rinnalle, vai onko "se kirkkaus, joka tulee meissä ilmi" maallinen ilmeiseksi tuleminen, joka tapahtuu ennen "jäljellä olevien" pois menemistä? Historiallinen kertomus Mooseksen omasta kirkastumisesta ja hänen enteellinen asemansa muodonmuutoksessa ja Ilmestyksessä osoittavat, että Jumalan pojat on määrä kirkastaa ennen kuin heidät korjataan maan päältä.
Toisen Mooseksenkirjan luvun 34 loppuosa kuuluu: "Ja tapahtui, kun Mooses laskeutui Siinainvuorelta, että ne kaksi Todistuksen taulua olivat Mooseksen kädessä hänen tullessaan alas vuorelta, eikä Mooses tiennyt, että hänen kasvojensa iho sädehti, koska hän oli puhunut hänen kanssaan. Kun Aaron ja kaikki Israelin pojat saivat nähdä Mooseksen, niin katso, hänen kasvojensa iho sädehti, ja heissä heräsi pelko lähestyä häntä. Ja Mooses kutsui heitä. Niin Aaron ja kaikki johtomiehet kansankokouksen keskuudesta tulivat takaisin hänen luokseen, ja Mooses alkoi puhua heille. Vasta sen jälkeen kaikki Israelin pojat lähestyivät häntä, ja hän antoi heille käskyjä kaikesta siitä, mistä Jehova oli puhunut hänen kanssaan Siinainvuorella. Aina kun Mooses lopetti heidän kanssaan puhumisen, hän pani verhon kasvoilleen. Mutta aina kun Mooses meni sisään Jehovan eteen puhumaan hänen kanssaan, hän otti verhon pois ulosmenoonsa asti. Ja hän meni ulos ja puhui Israelin pojille, mitä hänen kulloinkin oli käsketty puhua. Ja Israelin pojat näkivät Mooseksen kasvoista, että Mooseksen kasvojen iho sädehti, ja Mooses pani verhon takaisin kasvoilleen, kunnes hän meni sisään puhumaan hänen kanssaan."
Mooseksen muodonmuutoksen merkitys on selitetty Paavalin toisessa Korinttilaiskirjeessä, jossa hän sanoi, että se kirkkaus joka annetaan uudessa liitossa oleville ylittää sen kirkkauden, joka Mooseksella oli vanhan liiton välittäjänä. Paavali kirjoitti:
"Sitä paitsi jos se lakikokoelma, joka palveluksellaan tuottaa kuoleman ja joka kaiverrettiin kirjaimin kiviin, syntyi kirkkaudessa, niin että Israelin pojat eivät voineet katsella kiinteästi Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden vuoksi, sellaisen kirkkauden, joka oli määrä poistaa, niin miksi ei hengen palvelus olisi paljon enemmän kirkkaudessa? Sillä jos se lakikokoelma, joka palveluksellaan tuottaa langettavan tuomion, oli loistoisa, niin paljon runsaammin vanhurskauden palveluksessa on kirkkautta. Siltäkin näet, mikä on kerran tehty loistoisaksi, on tässä suhteessa riisuttu kirkkaus sen ylittävän kirkkauden tähden. Sillä jos se, mikä oli määrä poistaa, tuotiin kirkkaudessa, niin paljon enemmän tulee se, mikä pysyy, olemaan kirkkaudessa. Kun meillä siis on tällainen toivo, me puhumme aivan vapaasti emmekä tee niin kuin Mooses, joka pani aina verhon kasvoilleen, jotta Israelin pojat eivät katselisi kiinteästi sen loppua, mikä oli määrä poistaa." (2. Kor. 3:7-13)
Paavali jatkoi selittäen, että voidellut Kristityt heijastavat Jehovan kirkkautta omilla kasvoillaan ja että ei-uskovat tuhoutuvat sen vuoksi, että tämän järjestelmän jumala on pannut verhon heidän ymmärryskyvylleen - sokaisten heidät hengellisesti loistoisan hyvän uutisen suhteen. Paavali ei tietenkään sanonut, että kristityt olisivat kirjaimellisesti lähettäneet kasvoistaan säteitä, kuten Mooseksen tapauksessa asia oli. Paavali puhui hyvin yleisesti. Mutta ottaen huomioon sen, että tuomio ei ollut alkanut ensimmäisellä vuosisadalla, ja että Jehovan tarkoitus on aina ollut herättää kuolleista sekä vanhurskaat että epävanhurskaat, niin miksi Paavali sanoi paholaisen sokaisemien tuhoutuvan? Kuolivathan apostolit myös. Ja epäilemättä ne jotka paholainen oli sokaissut niin, etteivät he käsittäneet ensimmäisen vuosisadan Kristittyjen sanomaa, tulevat saamaan maallisen ylösnousemuksen.
Ilmeisesti Paavalin sanat on tarkoitettu soveltumaan tuomion hetkellä lopun aikana. Silloin Jumalan tuomio pannaan täytäntöön niille, jotka pitävät Paholaisen maailman pimeyttä Kristuksen loistoisaa valoa parempana.
Kristus kertoi itse ennalta, että asiainjärjestelmän päättymisen aikana enkelit poistavat pysyvästi Jehovan valtakunnasta kaikki ne rikkaruohon kaltaiset henkilöt, jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin - aiheuttaen heidän tuhoutumisensa. Se tapahtuu siihen aikaan, jolloin Jumalan pojat "loistavat kirkkaasti kuin aurinko Isänsä valtakunnassa."
Jumalan poikien loistaminen kuin aurinko Jehovan valtakunnassa, tarkoittaa sitä, että heidät on täysin hyväksytty tuolloin perustettuun valtakuntaan. Eikä vain sitä, vaan heille on annettu Kristuksen kirkkaus - kirkkaus, jota he tuolloin heijastavat valaistakseen toisia - niitä, jotka eivät ole sallineet itsensä tulla Saatanan sokaisemiksi. Mooseksen mieleen tuovassa Ihmeellisessä ilmeiseksi tulossa voideltujen muoto muutetaan säteilemään Jehovan kunniaa heidän omilta kasvoiltaan ja siten Jumala paljastetaan luomakunnan edessä Herran Jeesuksen Kristuksen loistoisan ilmestyksen maallisena heijastumana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti