Jehovan todistajat ja Vartiotorni -epäjumala

(Tämä kesäkuussa 2010 julkaistu kirjoitus on editoitu ja laajennettu uudelleenjulkaisu vuonna 2002 julkaistusta kirjoituksesta)

Epäjumalanpalvonta on aina ollut ansa Jumalan kansalle. Varhain Raamatun historiallisesta kertomuksesta me luemme Aaronista tekemässä kultaista vasikkaa esittämään Jumalaa Israelilaisille epäjumalan palvojille. Eikä kauaakaan sen jälkeen, kun Juutalaiset astuivat luvattuun maahan, he alkoivat palvoa Baalien kuvia ja pyhiä paaluja Jehovan nimenomaisesta käskystä huolimatta.

Jopa aikansa viisain mies, Salomo, rakensi typerästi vierasmaalaisille vaimoilleen temppeleitä, joissa he palvoivat jumaluuksiaan. Israelin tultua jaetuksi kahdeksi kansakunnaksi, epäjumalan palvelus vakiintui pohjoisessa valtakunnassa, kun Jerobeam järjesti alamaisilleen vasikanpalvonnan kahteen eri paikkaan, jotteivät he tuntisi tarvetta matkustaa Jerusalemiin palvomaan. Aikanaan kuitenkin jopa Jehovan temppeli Jerusalemissa saastui kaikenlaisista epäjumalien kuvista.

Varhaiskristittyjä oli samoin käsketty karttamaan epäjumalanpalvelusta. Epäjumalan pavontaa voi kuitenkin esiintyä hyvin huomaamamattomissa muodoissa. Paavali kirjoitti kolossalaisille ja kehotti heitä kuolettamaan ruuminjäsenensä tarkoituksena pidättäytyä moraalittomista seksuaalisista haluista ja kateudesta, jotka olivat, kuten Paavali sanoi, epäjumalanpalvelusta. Epäjumalan palvonta ei välttämättä ole jonkinlaisen kuvan edessä kumartumista, vaan viimekädessä se on ihmisen halujen asettamista Jumalan tahdon edelle. Kristitylle mikä tahansa, mikä tulee hänen ja hänen kokonaisvaltaisen jumalisen antaumuksensa väliin, on epäjumalointia.

Toisinaan Apostoleista ja muista huomattavista palvelijoista tuli kunnioituksen kohteita. Apostoleilla oli yhteen aikaan käytettävissään ihmeellisiä voimia, joiden vuoksi heitä toisinaan ylistettiin jumaliksi. Ihmisten seuraaminen voi myös olla epajumaloinnin muoto. Paavali joutui neuvomaan Korintin seurakuntaa siitä syystä, että he asettivat liiaksi painoarvoa ihmisille. Jotkut sanoivat kuuluvansa Paavalille, toiset Apollokselle ja vielä jotkut ilmoittivat kuuluvansa Pietarille.

Vielä tänäkin päivänä kristikunnassa pyhimysten palvonta on silmiin pistävää. Kristityt ovat epäonnistuneet 1. Johanneksen kirjeen päätösjakeen noudattamisessa. Se kuuluu: ”Lapsukaiset, varjelkaa itseänne epäjumalilta.” Jopa tuon henkeytetyn varoituksen kirjoittaja, ironista kyllä, yritti itse kumartua enkelin edessä maahan asti saatuaan Ilmestyksen. Enkeli varoitti voimakkaasti häntä olemaan tekemättä siten.

Pelkästään lyhyellä silmäyksellä muutamaan Raamatun kertomukseen pitäisi olla ilmeistä, että epäjumalointi on ansa, johon kristitty voi hyvin helposti langeta.

Mutta onko epäjumlanpalvonta kitketty täysin pois nykyajan Jehovan todistajien historian aikana? Ei, Jehovan todistajat eivät voi ylpeillä sellaisesta. Vaikka alkuperäiset Kansainväliset Raamatuntutkijat hylkäsivät Kristikunnan tunnettujen pyhimysten ja kuvien julkisen palvonnan (lukuunottamatta krusifiksin käyttöä osana Raamatun tutkijoiden palvontaa varhaisessa vaiheessa), niin Vartiotornin karismaattisesta perustajasta tuli tahattomasti monille kulttihahmo. Vaikkakaan hän ei itse henkilökohtaisesti milloinkaan väittänyt sellaista, niin monien varhaisten Raamatuntutkijoiden mielestä Charles Taze Russel oli ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja.” Tämän vuoksi Russelin kuoltua äkisti, arviolta puolet Vartiotornin yhteydessä olleista kieltäytyivät tunnustamasta J.F. Ruthefordin johtajuutta. Vielä nykyäänkin on niitä, jotka sanovat kuuluvansa Charles Russelille.

Mikään muu hahmo ei ole heittänyt niin valtavaa varjoa Jehovan kansan ylle Charles Russelin kuoleman jälkeen – ei edes riidanhaluinen 'tuomari' Rutheford. Teoreetikko Fred Franzin vuonna 1992 tapahtuneen kuoleman jälkeen Vartiotorniseuraa on leimannut johtavan hahmon puuttuminen. Näyttäisi siltä kuin henkilökultti olisi viimein voitettu.

Mutta sen taipumuksen näkökulmasta, joka jokaisella epätäydellisellä ihmisellä on epäjumalanpalvelukseen, niin voiko kukaan rehellisesti väittää voittaneensa sellaiset suuntaukset? Samalla kun nykyään ei ole voimallista karismaattista hahmoa heittämässä varjoaan Jehovan todistajien ylle, niin näyttäisi siltä, että suuntaus jumaloida ihmisiä on vain muutettu vieläkin salakavalammaksi ja hienovaraisemmaksi epäjumaloinnin muodoksi. Tunnistettavan ihmiskasvon sijaan nyt ilmenee kuin Vartiotorni seura itse olisi pikkuhiljaa täyttänyt Jehovan todistajien sydämmissä ja mielissä vielä merkittävämmän sijan, kuin mitä Jehova itse täyttää. Jos näin asia on, niin se on epäjumalointia.

”MUUT HERRAT,” PAITSI JEHOVA

On kiistatonta, että Vartiotorni määrää Jehovan todistajien uskon kaikista piirteistä. Yhtä kiistatonta on, että järjestöllisiin menettelytapojen ja asemien kasvaviin määriin mukautumisesta on hiljalleen tullut Jehovan palvojien palvonnan mittapuu. Ja samalla kun Raamatun opetukset ovat uskon perusta, niin Vartiotorni on ominut yksinoikeuden päättää kuinka kaikkien Jehovan todistajien tulisi ymmärtää Jumalan sanaa. Kuluneiden 25 -vuoden ajan Vartiotorni on jopa edellyttänyt kasteelle menevien julistavan, että he ymmärtävät, että heidän kasteensa saattaa heidät yhteyteen Jehovan ”hengen ohjaaman järjestön” kanssa. Tosiaankin Jehovan todistajat kuuluvat Vartiotornille. Tilanne on aivan kuten profeetta kauan sitten esitti: ”Oi Jehova, meidän Jumalamme, muut herrat paitsi sinä ovat toimineet omistajinamme.”

Samalla kun uskollinen ja ymmärtäväinen orja on vastuussa Jumalan huonekunnan ruokkimisesta hengellisellä ravinnolla oikeaan aikaan, käy ilmeiseksi, että aivan kuin Vartiotorni -instituutio olisi mennyt paljon yli sen yksinkertaisen valtuutuksen, jonka Kristus antoi orjilleen.

Kun Pastori Russel perusti Vartiotornin taannoin 1879, niin se oli alunperin pelkkä julkaisu, joka yritti antaa ajattelemisen aiheita ajatteleville kristityille. Seurakunnat, jotka versoivat sen seurauksena, olivat vain löyhästi yhteydessä toisiinsa ollen liitettyinä yhteen hengellisesti, niin kuin ensimmäisen vuosisadan seurakunnat olivat. Nyt kuitenkin Vartiotorni -organisaatiosta on tullut monen miljardin dollarin instituutio, jolla on suuri kiinteistöomaisuus ja pieni lakimiesten armeija suojelemassa seuran etuja ympäri maailmaa.

Viime vuosina Brooklynin Betelistä, Wallkillin painotiloista ja Pattersonin koulutuskeskuksesta ja muista haaratoimistoista eripuolilla maailmaa on tullut kuin pyhiä Mekkoja, joihin uskolliset tekevät pyhiinvaellusmatkojaan. On jopa Jehovan todistajien johtamia yksityisyrityksiä, jotka järjestävät matkoja Betel -turisteille. (Betel Coach Tours ja Bethel Tours.com sekä Bethel Tours Vacations.com)

Harkitsehan tätä esimerkkinä siitä, kuinka uskoa järjestöön pidetään tärkeimpänä jopa ylittäen uskon Jehovaan ja Jeesukseen: Jos joku Jehovan todistaja tunnustaisi vanhimmalle, että hän on menettänyt uskonsa Jumalaan ja Raamatuun, niin luultavasti ryhdyttäisiin kaikkiin ponnistuksiin tuon henkilön uskon palauttamiseksi. Jos tuo samainen henkilö myöntäisi, ettei hän enää usko joihinkin ”uskollisen orjan” opetuksiin, vaikka edelleen voisi uskoa Raamattuun, niin sellaista henkilöä luultavasti syytettäisiin luopumuksesta ja mahdollisesti erotettaisiin seurakunnasta. Erästä hallintoelimen jäsentä siterataan sellaisen sanomisesta, että ”Pelkkä Vartiotorni -seuran opetusten vastaisten ajatusten ajatteleminen merkitsee uskottomuutta.”

Eräs sisar ilmaisi sen yleisen asennoitumisen, että seura ei voi toimia väärin, erään kerran keskustelussa, joka toi ilmi hänen inhonsa siitä, että joku oli kehdannut kyseenalaistaa jonkin nimenomaisen Vartiotornin opetuksen. Hänen kuultiin sanoneen: ”Miksi? Vartiotornin kyseenalaistaminen on kuin kyseenalaistaisi itse Jehovan.” Ilmeisesti hän ei tajunnut sitä, että hänen näennäisen viaton huomautuksensa ei ollut pelkästään vain Vartiotornin rinnastamista Jehovaan, vaan hän itseasiassa korotti sen Jumalan yläpuolelle. Kuinka niin? No Jehova sallii itsensä tulla palvojiensa kyseenalaistamaksi. Esim. se kerta, kun Abraham kyseenalaisti Jumalan Sodomalle ja Gomorralle esittämän tuomion sopivuuden. Myös Jeesus salli jatkuvasti sekä opetuslastensa että fariseusten kyseenalaistavan itsensä. Onko Vartiotorni korotettu korkeammalle kuin Jehova ja Kristus?

Jehovan todistajien keskuudessa vaalitun mielipiteen mukaan Vartiotorni selittää mitä tahansa Jehova haluaa hänen kansansa tietävän. Todistajat ovat oppineet luottamaan Vartiotorniin niin paljon, että he olettavat, että seuraamalla seuran asettamaa ohjelmaa, he palvovat Jehovaa koko sydämmestään, mielestään ja sielustaan. Siten on kehittynyt sellainen asenne, että mitä tahansa mikä voisi himmentää Vartiotornin kuvaa, tulee välttää hinnalla millä hyvänsä. Tämä vallalla oleva herkkyys on esim. johtanut Vartiotornin kätkemään ja vähättelemään lasten hyväksikäytön laajuutta, jotta suojeltaisiin järjestön kuvaa hengellisenä paratiisina.

Niinpä Jumala toisaalta vakavasti haastaa paimeniaan suojelemaan isätöntä poikaa hyväksikäytöltä, mutta Vartiotornin lakiosasto on monesti toisaalta käskenyt vanhimpia olemaan raportoimatta lapsia vastaan tehtyjä rikoksia, ja siten toimimalla se on suojellut pedofiileja paljastumiselta – tämä kaikki sen varjolla, että suojellaan Jehovan nimeä tulemasta häväistyksi. Mutta voi kauhistus kuinka Betelin pedofilien suojelun menettely onkaan tuonut paljon enemmän häväistystä Jumalan nimelle, kuin ne varsinaiset tehdyt rikokset. Mutta tämä on esimerkki siitä, kuinka Vartiorni on anastanut Jumalan paikan.

Veljet ovat osoittautuneet enemmän kuin halukkaiksi turvautumaan petokseen myös muilla alueilla esittääkseen valheellisesti Vartiotorni seuran erehtymättömänä valon majakkana.

Se, mikä saattaisi vaikuttaa oudolta jollei jopa levottomuutta herättävältä asialta, on se, että samalla kun Vartiotorni on ollut niin tarmokas paljastamaan kristikunnan epäjumalointeja ja kansallisten tunnusten jne. kunnioittamisen hengellisiä vaaroja, niin Jehovan todistajia ei kertaakaan ole varoitetettu Vartiotornin itsensä aseman liiallisesta korostamisesta. Vaikuttaisi siltä, että arpa on jo heitetty lopulliselle tuomiolle haastaa kaikki Jehovan todistajat ilmaisemaan uskollisuuttaan suoremmin Jehova Jumalalle.

"ENKÖ MINÄ OLLUT VAITI JA KÄTKENYT ASIOITA?”

Kun Jehova itse sanoo, että ennen kuin hänen kirkkautensa paljastetaan, niin jokaisen ylvään asian täytyy tulla alas, niin mitä meidän tulisi päätellä koskien ylen mahtavan Vartiotorni organisaation tulevaisuutta? Eikö seura ole ylväs asia Jehovan todistajien silmissä? Tai toisin ilmaistuna: Mitä voisi tapahtua Jehovan todistajien uskolle, jos Vartiotorni paljastettaisiin julkiselle häpeälle ja jopa tuhottaisiin? Miten kukin Jehovan todistaja vastaisi, jos kävisi ilmi, että Vartiotorni on johtanut heitä jollain tavoin harhaan? Tuhoutuisiko heidän uskonsa Jumalaan ja Kristukseen? Nämä eivät ole teoreettisia kysymyksiä. Edessämme on todellisia koetuksia, joita varten Vartiotorni ei ole Jehovan todistajia millään tavoin valmentanut. Koetuksia, joita täytyy väistämättä tulla jokaista kristittyä vastaan, ei ylitetä menestyksellisesti pelkällä joidenkin järjestön menettelytapojen noudattamisella, vaan ainoastaan kunkin yksilön Jehovan ja Jeesuksen pelastusvoimaan kohdistuvan murtumattoman uskon ilmaisemisella.

”Mene kallion sisään ja kätkeydy tomuun Jehovan kauhistavuuden takia ja hänen loistavan ylemmyytensä vuoksi. Ihmisen ylpeiden silmien täytyy painua alas, ja miesten ylväyden täytyy kumartua, ja Jehova yksin on oleva korotettu sinä päivänä. Sillä se on armeijoiden Jehovan päivä. Se kohtaa jokaista itsensä korottanutta ja ylvästä sekä jokaista korotettua tai alhaista ja kaikkia Libanonin setrejä, jotka ovat ylväitä ja korotettuja, ja kaikkia Basanin jyhkeitä puita ja kaikkia ylväitä vuoria ja kaikkia korotettuja kukkuloita sekä jokaista korkeaa tornia ja jokaista vahvistettua muuria ja kaikkia Tarsisin-laivoja ja kaikkia haluttuja pursia. Ja ihmisen pöyhkeyden täytyy kumartua, ja miesten ylväyden täytyy painua alas, ja Jehova yksin on oleva korotettu sinä päivänä.” - Jesaja 2:10-16

(”Basanin jyhkeät puut” vertauskuvaavat kristittyjä vanhimpia. Sitä asiaa tarkastellaan enemmän esseessä 'The Comming Fall of the House of God')

Samalla, kun epäjumalanpalvonta on valitettavasti yhä vielä hyvin suuresti vallalla Jehovan kansan keskuudessa, niin Jehova on kertonut Raamatussa miten hän aikoo parantaa ikiaikaisen epäjumaloinnin ongelman kertaheitolla ja kaikiksi ajoiksi.

Jesajan 48. luku selittää, että Jehova on kätkenyt huomattavassa määrin Raamatullisia totuuksia kansaltaan tulevaisuudessa koittavaan hetkeen asti. Jesajan 48:6-7 puhuu tulevasta ajasta, jolloin Jumala paljastaa kuin aika-kapselista, että mitä hän on pitänyt tallessa siihen asti. Siinä sanotaan: ”Sinä olet kuullut. Katso sitä kaikkea. Ja te, ettekö kerro sitä? Olen antanut sinun kuulla uusia asioita tästä ajasta lähtien, niin, tallessa pidettyjä, joita et ole tiennyt. Nyt ne on luotava eikä siitä ajasta lähtien, ne, joista et ole kuullut ennen tätä päivää, ettet sanoisi: ’Katso! Olen ne jo tiennyt.’”

Jesajan 57:11 selittää nykyisen tilanteen: ”Ketä sinä säikähdit ja aloit pelätä, niin että ryhdyit valehtelemaan? Mutta minua et muistanut. Et pannut mitään sydämellesi. Enkö minä ollut vaiti ja kätkenyt asioita? Niinpä et edes minua pelännyt.”

Mitä tarkoitusta se voisi mahdollisesti palvella, että Jehova pysyy vaiti ja kätkee asioita? Jesajan 48:5 selittää sen tapahtuvan siksi, ”ettet sanoisi: ’Epäjumalani ne on tehnyt, ja veistetty kuvani ja valettu kuvani ne on käskenyt.’”


Koska voidaan perustella, että yllä olevat Jesajan tuomiot eivät ole vielä tapahtuneet, sillä ne tulevat Jehovan vihan aikana kun hänen palvelijansa heitetään koetuksen sulatusuuniin, niin epäjumalan, johon Jehova viittaa, täytyy olla Vartiotorni -seura. Koska Vartiotorni olettaa paljastavansa Jumalan kaikki totuudet Jehovan huonekunnalle, niin se on syy siihen, miksi Jumala on katsonut sopivaksi pitää salassa elintärkeitä pajastuksia. Ahdingon ja koetuksen aikana Jehova sitten tulee Jumalaksi ja Kuninkaaksi täysimmässä merkityksessä lunastamalla nöyryytetyt palvelijansa ja paljastamalla salassa pidettyjä asioita heille suoraan. Se, että Jehova pidättää valoa kansaltaan horjuttaakseen sen uskoa Vartiotorni -epäjumalaan, on ilmeistä 11:n jakeen perusteella, joka jatkaa sanoen: ”Itseni, itseni tähden tulen toimimaan, sillä kuinka kukaan sallisi itseään häpäistävän? Enkä minä anna kunniaani kenellekään muulle.”