maanantai 5. joulukuuta 2011

Heinäsirkkahyökkäyksen päivä

”Mitä perhostoukalta jäi, sen söi vaeltava kulkusirkka, ja mitä vaeltavalta kulkusirkalta jäi, sen söi siivetön kulkusirkka, ja mitä siivettömältä kulkusirkalta jäi, sen söi torakka.” (Joel 1:4)

Parveilevat hyönteiset voivat olla yksi tuhoisimmista maanpäällä olevista luonnon voimista. Sakeana kuin ukkospilvi lentävä heinäsirkkojen armeija voi pimentää taivaan ja laskeutua kypsyneelle viljapellolle tuhoten sen pelkäksi sänkipelloksi muutamassa minuutissa. Muinaisina aikoina ja jopa vielä tänäänkin heinäsirkkavitsaus on yksi maanviljelijän eniten pelkäämiä luonnonilmiöitä.

Joelin kirja Raamatussa enteilee, ei pelkästään heinäsirkkavitsausta, vaan kiusallisen ankaraa hyökkäystä hyönteisjoukolta, joka sisältää kyltymättömän matelevan perhostoukan, siivettömän kulkusirkan ja inhottavan torakan. Vieläkin hämmentävämpää kuitenkin on se, että nämä eivät ole tavallisia parveilevia hyönteisiä, vaan ne pikemminkin kuvaavat mahtavaa sotilaiden joukkoa, joka on leijonien kaltainen saaliinhimoisuudessaan. Joelin profetia kertoo ennalta, että tämä vastustamaton sotavoima tulee pyyhkäisemään yli maapallon aiheuttaen hävitystä koko maailmaan. Kyseessä ei ole mikään tavallinen hyönteisvitsaus!

Kauhea ei pysäytettävissä oleva hyönteisten kaltainen hyökkäys on esiaskel suureen ja pelkoa herättävään Jehovan päivään ja se saa aikaan tuomiopäivän alkamisen Jumalan huoneelle. Mitä sitten tämä epätavallinen hyönteisvitsaus merkitsee?

Mutta aivan ensiksi: Mitä Jehovan todistajat uskovat heinäsirkkojen ja Joelin muiden matelevien luomusten kuvaavan? Niinkin kaukaa kuin 1930 -luvulta asti Vartiotorni on opettanut, että Joelin hyönteismäiset maahantunkeutujat kuvaavat Jehovan todistajia. Jopa niinkin äskettäin, kuin toukokuun 1. päivän numerossaan 1998 Vartiotornissa sanottiin:

”Nykypäivän kulkusirkka-armeija ei ole mikään muu kuin Jehovan voideltujen kulkusirkkojen sotajoukko, joka on nykyään saanut rinnalleen noin 5 600 000 Jeesuksen ’muuta lammasta.’ Etkö olekin iloinen siitä, että kuulut tähän Jehovan palvojien väekkääseen joukkoon?”

Miten Vartiotorni päätyy tähän päätelmään? Väitetysti Jehovan todistajia kuvataan ennustuksessa heinäsirkkojen etenevänä armeijana koska Jehovan todistajat ovat olleet pysäyttämättömiä kulkiessaan viemässä autioitusta kristikunnan hedelmälliselle toiminta-alueelle. On totta, että monet ihmiset, joita Jehovan todistajat tapaavat ”kenttäpalveluksessa” ajattelevat meidän olevan lähinnä kuin ärsyttäviä hyönteisiä. Mutta realistisesti: kuinka voidaan sanoa, että Kristikunta on autioitunut Jehovan todistajien saarnaamistyön tuloksena?

Kaiken kaikkiaan tällä tavoin Joel Kuvailee Jehovan ”sotajoukon” työtä: ”On lukuisa ja mahtava kansa; sen kaltaista ei ole saatettu olemassaoloon menneisyyden hämärästä asti, eikä sen jälkeen enää toista tule vuosien mittaan sukupolvesta sukupolveen. Sen edellä on ahminut tuli, ja sen jäljessä kuluttaa liekki. Kuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, mutta sen jäljessä on autio erämaa, ja on myös osoittautunut, ettei mikään pääse sitä pakoon.”



Ensinnäkin: Jos hyönteisarmeijalla olisikin todella aiottu kuvata Jehovan todistajien palvelusta, niin miksi Jumala kuvailisi heidän olevan mahtava joukko ”ilman määrää”? Aivan päinvastaisesti Vartiotorni ylpeilee suuresti julkaistessaan toimeliaiden Jehovan todistajien tarkkoja lukumääriä. Esimerkiksi heidän julkisen tiedon osastonsa internetsivuilla raportoidaan, että vuonna 2005 oli 6 613 829 aktiivista Jehovan todistajaa. Jehovan todistajien hengellistä kansaa - vaikkakin suhteellisen laajaa sellaista - tuskin voitaisiin kuvailla olevan ”ilman määrää.”

Mutta ovatko Jehovan todistajat todella sytyttäneet liekkeihin Kristikunnan oletetusti Edenin kaltaiset vauraat olosuhteet - muuttaen ne autioksi jättömaaksi? Ei todellisuudessa. Kristikunta on tänä päivänä aivan yhtä toimintakykyinen (jollei jopa vielä enemmänkin) kuin silloin, kun tuomari Rutherford sai papiston raivoihinsa ja ivalliseksi rikinkatkuisilla tuomiojulistuksillaan monia vuosikymmeniä sitten. Yksinkertaisesti todellisuuden maailmassa ei ole niin, että Jehovan todistajien saarnaaminen olisi jollain tavoin kaventanut kristikunnan hengellistä aluetta ”autioksi erämaaksi,” josta ”ei mikään pääse pakoon.”

Jo Joelin satunnaisen lukemisen pitäisi ilmaista lukijalle, että tuo profetia enteilee ainutlaatuisen ja kauhistuttavan katastrofin tulemista maailmaan; ja aivan nimenomaisesti sitä, kuinka tuo murhenäytelmä vaikuttaa niihin, jotka Jehova tunnistaa kansakseen. Selväsanaisella kansankielellä esitettynä: Joelin kirja yksinkertaisesti esittää, että kuvaannollinen hyönteisten maahanhyökkäys on tuhoisa ihmiskunnalle ja aivan erityisesti Jehovan kansalle. Tästä syystä Jehova kutsuu sitä: ”maani… viiniköynnökseni… viikunapuuni” sanoen Joelin 1:6-7:ssä: ”Sillä maahani on noussut kansakunta, mahtava ja lukematon. Sen hampaat ovat leijonan hampaat, ja sillä on leijonan leukaluut. Se on tehnyt viiniköynnöksestäni hämmästelyn kohteen ja viikunapuustani kannon. Se on kuorimalla kuorinut sen paljaaksi ja heittänyt sen pois. Sen oksat ovat tulleet valkoisiksi.”



Ilmeisesti Vartiotornin tulkitsijat ovat hämmentyneet sen tosiasian vuoksi, että hyökkääviä hyönteisiä kutsutaan Jehovan ”sotajoukoksi.” Kuitenkin paradoksaalisesti autioituksen kohdetta kuvaillaan profetiassa Jumalan omaksi omaisuudeksi. Tämä on erityisen ilmeistä Joelin 1:13-14:ssä, jossa Jumala puhuu johtaville vanhimmille ja papeille, jotka palvelevat alttarin ääressä, sanoen heille: ”Vyöttäytykää ja lyökää rintaanne, te papit. Parkukaa, te alttarin palvelijat. Tulkaa sisään, viettäkää yö säkkikankaassa, te Jumalani palvelijat, sillä viljauhri ja juomauhri on pidetty poissa Jumalanne huoneesta. Pyhittäkää paastoaika. Kutsukaa koolle juhlakokous. Kootkaa vanhimmat, kaikki maan asukkaat, Jehovan, Jumalanne, huoneeseen ja huutakaa Jehovaa avuksi.”

Havainnollistaaksemme vielä Vartiotornin aikansa eläneen tulkinnan mielettömyyttä esitettäköön tässä mitä toukokuun 1. päivän Vartiotorni 1998 tarjosi selitykseksi yllä olevista jakeista:

”Nykyään kristikunnan papit ovat ottaneet itselleen vallan palvella Jumalan alttarin ääressä väittämällä olevansa hänen palvelijoitaan, hänen ’pappejaan’. Mitä kuitenkin tapahtuu nyt, kun Jumalan nykyiset kulkusirkat ovat liikkeellä? Kun kristikunnan ”papit” näkevät Jehovan kansaan kuuluvat toiminnassa ja kuulevat heidän varoituksensa Jumalan tuomiosta, he joutuvat pois tolaltaan. He lyövät rintaansa, koska he ovat harmissaan ja raivoissaan Valtakunnan sanoman tuhoisista vaikutuksista. Ja he todella parkuvat, kun heidän laumansa lähtevät heidän luotaan. Viettäkööt he yön säkkikankaassa suremassa menetettyjä tulojaan, kun heidän laitumiaan kalutaan paljaiksi. Pian he menettävät työpaikkansakin! Todellisuudessa Jumala käskee heidän surra koko yön, koska heidän loppunsa on lähellä.”

Mutta joutuuko papisto todella ”pois tolaltaan”, kun Jehovan todistajat käyvät heidän kodeissaan? Onko heidän laitumensa ”kaluttu paljaiksi”? Lyövätkö he todella itseään raivoissaan sen vuoksi, että Vartiotornin sanoma on niin tuhoisa heidän kirkolleen? Tämä ei ole järkevää. Epäilemättä jotkin papit reagoivat vihamielisesti Jehovan todistajiin, mutta useimmat eivät. Ja on karkeaa vääristelyä väittää, että Jehovan todistajien saarnaamisella on ollut kristikunnalle tuhoisat vaikutukset.

Mutta harkitsehan vielä lähemmin sitä, mitä Raamattu todella sanoo. Vastoin Vartiotornin teennäistä raamatunselitystä Joelin profetia ei ilmaise, että papit ja palvelijat vain väittävät olevansa Jehovan pappeja ja palvelijoita. Joel profetoi siltä näkökulmalta, että nämä miehet todellakin olivat oikeita pappeja Jehovan alttarilla palvelemassa. Siksi profeetta puhuttelee heitä ”te Jumalani palvelijat.” Vielä edelleen pappeja käsketään kokoamaan kaikki ihmiset ”Jehovan, Jumalanne, huoneeseen.” Mutta jos Vartiotornin perustelujen linjaa seurataan, niin profetiassa Jehova vetoaisikin kristikunnan papistoon, jotta nämä esittäisivät anomuksia miljoonien seurakuntalaistensa puolesta saadakseen helpotusta Jehovan todistajien saarnaamistyöltä. Kuinka naurettavaa!

Ehkäpä kaikkein ilmeisin epäjohdonmukaisuus Vartiotorni-seuran selityksessä Joelista on se, että Jumala lupaa korvata hyökkäysjoukkojen aiheuttamat vahingot. Joel 2:25 kuuluu: ”Ja minä korvaan teille ne vuodet, joina vaeltava kulkusirkka, siivetön kulkusirkka ja torakka ja perhostoukka ovat syöneet, se suuri sotajoukkoni, jonka olen lähettänyt keskuuteenne.” Koska Jehova puuttuu kriisiin ja korjaa tuhoisan sotajoukon aiheuttamat vahingot, niin on ilmeistä, että hyökkäävät armeijat ovat Jumalan ja hänen kansansa vihollisia, eivätkä kuvaa Jumalan palvelijoiden ’armeijaa’, kuten Vartiotorni erheellisesti kuvittelee.

Malakian kirja sisältää samanlaisen sanoman Jehovalta; Profetia, joka on tarkoitettu kutsumaan katumukseen hänen kansaansa tuomion aikana. Kiinnostavasti Malakian 3:11:ssä Jehova sanoo: ”Ja minä olen nuhteleva ahmijaa puolestanne, eikä se turmele teiltä maan hedelmää…” Viiteraamatun alaviite ilmaisee, että ”ahmija” kirjaimellisesti tarkoittaa ”syöjää” - viittauksena hyönteiseen. Malakian ennustus lisää painoa sille seikalle, että Jumalan palvelijat eivät ole niitä, jotka ”ahmivat.” Sen sijaan heistä tulee saaliinhimoisten tuhoajien uhreja.

                    HERÄTKÄÄ TE JUOPOT

Huolestuttavin piirre Vartiotornin Joelin tulkinnassa on se, että järjestö on pitänyt kiinni sellaisesta järjettömästä näkemyksestä yli 70 vuotta! Huolimatta kaikesta Raamatun tutkimisesta ja syvälle luotaavasta taustatutkimuksesta, jota Jehovan todistajat ovat suorittaneet kuluneiden vuosien aikana, niin mitä voidaan todeta näitä syvällisiä profeetallisia asioita koskevan syvällisen ymmärryksen puutteesta? Juuri Joelin profetia valaisee tätä kysymystä alkujakeissaan, joista luemme: ”Herätkää, te juopot, ja itkekää; ja parkukaa, kaikki te viininjuojat, makean viinin takia, sillä se on otettu suustanne pois.”

Muualla ennustuksessa Jehova kuvailee johtavia miehiään - pappeja ja profeettoja - juopoiksi. Ei! Ei ole niin, että he hemmottelevat itseään viinillä tai väkijuomalla, kuten kirjaimellisten juoppojen tapauksessa, vaan he ovat hengellisesti juovuksissa. Hengellisellä tiedolla voi olla päihdyttävä vaikutus yksilöihin. Apostoli Paavali tuomitsi ”ylpeydelle ominaisen itsevarmuuden,” joka vaikutti joihinkin Korintin kristittyihin ja hän myös varoitti, että tieto voi pöyhistää jostakusta itseriittoisen. Aivan kuten päihtyneeltä henkilöltä puuttuu selvää ajattelukykyä ja hyvää arvostelukykyä ja on usein tietämätön vajavaisuudestaan monesti tuhoisin seurauksin, niin näin on ilmeisesti asia Jumalan järjestön johtajiston keskuudessa Hänen tarkastuksensa aikana. Heidän  järjestön pysyvyyteen ja vanhurskauteen kohdistuvan sopimattoman luottamuksensa johdosta heiltä puuttuu Jumalan tuomioiden ymmärrys.

Jo aikaisemmin lainattu Vartiotornin selitys Joelista sanoo juopoista:

Juudan hengellisiä juoppoja käskettiin ’heräämään’, selviämään humalastaan. Älä kuitenkaan ajattele, että tämä on vain muinaista historiaa. Juuri tällä hetkellä, ennen Jehovan suurta päivää, kristikunnan papit ovat kuvaannollisesti puhuen niin täynnä makeaa viiniä, että he tuskin tajuavat tätä Korkeimman käskyä. Kuinka yllättyneitä he ovatkaan, kun Jehovan suuri ja pelottava päivä herättää heidät hengellisen humalan tokkurasta!

Vartiotornin tuomio kristikunnalle soveltuu tosiasiassa paljon osuvammin Vartiotorni-seuraan itseensä. Kyllä! Betelin järjestö -profeetat ovat hengellisiä juomareita. Heidän väljähtynyt Joelin tulkintansa, joka uhmaa kaikkia perusteluja ja tervettä järkeä, on todiste siitä, että he ovat päihdyksissä omasta ymmärryksestään - tietämättömyydestään lähestyvästä Jehovan tilinteon päivästä kansalleen. Tosiaankin ”kuinka yllättyneitä he ovatkaan, kun Jehovan suuri ja pelottava päivä herättää heidät hengellisen humalan tokkurasta!” (Katso essee ”Voi typeriä profeettoja”)

Kuten monet Raamatusta löytyvät ennustukset, niin Joelin ilmoituskin on kuin aika-kapselissa oleva sanoma. Se on osoitettu, ei kristikunnan papistolle, kuten Vartiotorni luulee, vaan se on  liikkeelle paneva herätys -huuto Jehovan palvojille, ja se on määrä esittää kriittisellä hetkellä Jumalan tarkoitusten toteutuksessa. Se on armolliselta Jumalalta viimeinen vetoomus hengelliseen raittiuteen ja katumukseen. Siksi me luemme Joelin 2:12-13:sta nämä sanat: ”’Ja nytkin’, lausuu Jehova, ’palatkaa luokseni kaikesta sydämestänne sekä paastoten ja itkien ja valittaen. Ja repäiskää rikki sydämenne älkääkä vaatteitanne, ja palatkaa Jehovan, Jumalanne, luo, sillä hän on suosiollinen ja armollinen, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa, ja hän tuntee varmasti mielipahaa onnettomuuden johdosta.’”

Yllä lainatussa jakeessa Jehova sanoo, että ”hän tuntee mielipahaa onnettomuuden johdosta.” Minkä onnettomuuden? Hyönteisten hyökkäyksen aiheuttaman onnettomuuden. Jos Vartiotornin tulkinta on oikea, niin ajattelevien Jehovan todistajien pitäisi harkita kysymystä: Miksi Jumala viittaisi Kristilliseen palvelukseen onnettomuutena? Tosiaankin miksi Jumala tuntisi mielipahaa siitä, että on tukenut palvelijoittensa saarnaamista ja palvelusta?

Selvästikin Jumala esittää kiihkeän vetoomuksen niille, joiden hän tunnisti aikaisemmin palvelleen häntä hyväksyttävällä tavalla, mutta jotka minkä tahansa syyn johdosta hyvänsä ovat vieraantuneet Jumalastaan. Mitä ilmeisemmin tämä on syy, jonka vuoksi Jumala kehottaa kansaansa: ”palatkaa Jehovan, Jumalanne, luo.” Tämä tuskin voisi soveltua kristikunnan massoihin, jotka eivät tunne Jehovaa lainkaan ja jotka jopa kieltäytyvät tunnustamasta hänen nimeään.

Vartiotornin järjettömän tulkinnan mukaan Joelin profetia on kutsu kristikunnan turmeltuneelle papistolle katua ja ryhtyä Jehovan todistajiksi. Siksi toukokuun 1. päivän Vartiotorni 1998 kommentoi:

”Voimmeko odottaa, että kristikunnan koko pappisluokka kääntyisi Jehovan puoleen? Emme tietenkään! Yksilöt heidän joukostaan voivat osoittaa vastakaikua Jehovan varoitukselle. Mutta luokkana nämä uskonnolliset johtajat ja heidän seurakuntiensa jäsenet tulevat edelleen kärsimään hengellistä nälkää.”

Mutta jälleen: Jos Jehova todella vetoaa papistoa katumaan, niin miksi sitten ennustus puhuu ”Jehovan palvelijoista” ja viittaa heihin Jehovan perintönä?

Esimerkiksi Joelin 2:17, 18 kuuluu: ”Itkekööt papit, Jehovan palvelijat, eteishallin ja alttarin välillä ja sanokoot: ’Surkuttele kansaasi, oi Jehova, äläkä anna perintösi tulla häväistykseksi, kansakuntien hallittavaksi. Miksi kansojen keskuudessa sanottaisiin: ”Missä on heidän Jumalansa?”’ Ja Jehova tulee olemaan palavan innokas maansa puolesta ja osoittamaan sääliä kansalleen.”

Joelin 1. luku esittää hyönteisten hyökkäyksen kansallisena hätätilana - ennalta odottamattomana tuhona Jumalan kansakunnalle. Ota esimerkiksi 8. jae, joka kuuluu: ”Valita, niin kuin säkkikankaaseen vyöttäytynyt neitsyt valittaa nuoruutensa omistajaa.” Jehovan todistajien pitäisi ihmetellä sitä, miksi Jumala kuvaisi kristikunnan porton kaltaisia instituutioita alttarin luo seisomaan jätetyllä neitsyt-morsiamella. Ja miksi Jehovan todistajien saarnaaminen ylipäätään olisi heille itkun ja murheen aihe? Miten järkevää se on?

Joelin profetian neitsyt voi kuvata vain Kristuksen morsianta. Jehova on heidän Jumalansa ja he ovat hänen kansansa - kuten yllä oleva jae selvästi sanoo.

”Hyönteiset” syövät, kuten kerrotaan, tuotteet joita papit käyttävät uhrilahjoina Jumalan edessä. Joel 1:9 kuuluu: ”Viljauhri ja juomauhri on otettu pois Jehovan huoneesta; papit, Jehovan palvelijat, ovat murehtineet.”

Paavalin kirjoitusten mukaan ”Jumalan huone” on voidelluista kristityistä muodostettu järjestö. Joelin profetian surevien pappien, joita kutsutaan ”Jehovan palvelijoiksi,” täytyy siksi kuvata maanpäällä olevia voideltuja yksilöinä. Aivan kuten kirjaimelliset papit temppelissä uhrasivat säännöllisesti vilja- ja juomauhreja, niin samoin myös Raamattu vertauskuvaa voideltujen kristittyjen hengellisiä uhreja Jumalan pyhäkössä esitettävillä papillisilla uhreilla.

Joel on sopusoinnussa Danielin profetian kanssa, joka esittää tuimakatseisen kuninkaan tallaavan Jumalan hengellistä pyhäkköä ja aiheuttavan ”vakituisen uhrin” poisottamisen joksikin aikaa. Niinpä sopusoinnussa Jesajan ja Danielin ja myös lukuisien muiden ennustusten kanssa Joelin profetia kertoo ennalta kuinka Kristuksen seurakunta pannaan matalaksi kansainvälisen onnettomuuden aikana.

Eikö ruokakin ole otettu pois meidän silmiemme edestä?

Vahvistaaksemme edelleen tuota seikkaa, Joel 1:11 kertoo: ”Maanviljelijät ovat hävenneet, viinitarhurit ovat parkuneet, vehnän ja ohran takia, sillä pellon sato on tuhoutunut.” Keitähän nämä ”maanviljelijät” ja ”viinitarhurit” voisivat kuvata? Jesajan 61:5 mainitsee maanviljelijät ja viinitarhurit Jehovan ennallistettujen voideltujen pappien yhteydessä ja kutsuu heitä muukalaisiksi suhteessa hengelliseen Israeliin. Niinpä täytyy olla siten, että Joelissa mainittujen alttarin pappien yhteydessä maanviljelijät ja viinitarhurit kuvaavat ei-voideltuja ”muita lampaita” jotka palvelevat julistajina ja tienraivaajina kentällä.

Mitä se tarkoittaa, että ”pellon sato on tuhoutunut”?

Mitä ilmeisimmin Joelin profetia kuvailee katastrofaalista globaalia onnettomuutta, joka merkitsee kristillisen saarnaamistyön äkillistä ja odottamatonta loppua! Jeremian 8:20 puhuu samankaltaisesta onnettomuudesta, joka kohtasi Juutalaisia: ”Elonkorjuu on ohi, kesä on päättynyt, mutta me emme ole pelastuneet!”

Jotta voisi täysin ymmärtää Joelin profetian merkityksen, niin on tarpeen arvostaa Vartiotorni-seuran merkitystä Jehovan todistajien elämässä. Kaikkien Jehovan todistajien keskuudessa on vastaväitteittä hyväksyttyä se, että Vartiotorni on tarjonnut luotettavan profetian yleiskatsauksen vielä toteutumattomista tulevista tapahtumista. Ei yksinkertaisesti tule kuuloonkaan, että tulevaisuus voisi avautua mitenkään merkittävästi eri tavalla, kuin mitä järjestön näkijät ovat nähneet. Muiden asioiden ohella yleinen käsitys Jehovan todistajien keskuudessa on sellainen, että  Vartiotorni tulee aina palvelemaan vankkumattomana hengellisen valon majakkana aina loppuun asti. Aiemmin lainattu Vartiotornin artikkeli Joelista uudistaa sen olettamuksen, että Jehovan todistajien on määrä kulkea eteenpäin kohti aina vain suurempaa kunniaa, sanomalla:


”Jumalan kulkusirkka-armeija ei lopeta työtään ennen kuin Jehovan suuri ja pelottava päivä koittaa. Juuri nämä voittamattomat kulkusirkkajoukot ovat merkittävä todiste siitä, että Jehovan päivä on lähellä. Etkö olekin iloinen siitä, että palvelet Jumalan voideltujen kulkusirkkojen ja heidän tovereittensa rinnalla viimeisessä ankarassa hyökkäyksessä ennen Jehovan suurta ja pelottavaa päivää?”

Tuota olettamusta tukee se seikka, että Vartiotorni on kestänyt monia myrskyjä menneisyydessä. Tosiaankin Vartiotorni -lehteä on julkaistu jatkuvasti vuodesta 1879 lähtien. Siitä ei ole milloinkaan jäänyt julkaisematta ainoatakaan numeroa sen julkaisemisen aloittamisen jälkeen. Se on merkittävää, ottaen huomioon kaikki ne vaikeudet ja kovat kokemukset, joita seura on kokenut; aivan erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikana koetut vainot, sisäiset melskeet, jotka olivat seurausta Vartiotornin perustajan äkilliselle kuolemalle 1916 ja seuran johtavien virkailijoiden väärälle vangitsemiselle vuonna 1918. Vartiotorni -lehteä painettiin jatkuvasti jopa suuren laman pula-aikoina ja toisen maailmansodan aikaisten vainojen ja kieltojen läpi. Kaikki Jehovan todistajat ovat tulleet riippuvaisiksi Vartiotornin kirjallisuudesta sananpalveluksensa selkärankana yhtä lailla kuin pääasiallisena keinona varata neuvoja seurakunnissa. Ilmeisestikään meidän profeetalliseen kuvaamme ei kuulu sellaista mahdollisuutta, että Betelin monet painokoneet milloinkaan vaikenisivat. Jos sellaista joskus odottamatta tapahtuisi, niin vailla epäilyksen häivääkään se olisi vertaansa vailla oleva katastrofi järjestölle.

Mutta maatalouskulttuurin symboliikalla Joelin 1:15-17 ennustaa juuri sellaisten onnettomien tapahtumien kohtaavan kristillistä seurakuntaa Kristuksen tuominnan seurauksena: ”Voi sitä päivää, sillä Jehovan päivä on lähellä, ja se tulee niin kuin hävitys Kaikkivaltiaalta! Eikö ruokakin ole otettu pois meidän silmiemme edestä, ilo ja riemu Jumalamme huoneesta? Kuivatut viikunat ovat kutistuneet heidän lapioittensa alla. Varastohuoneet on autioitettu. Aitat on purettu, sillä vilja on kuivunut.”



Aivan samoin, kuin Joelin profetia ei puhu kirjaimellisista kulkusirkoista, perhostoukista ja torakoista, niin se ei myöskään puhu kirjaimellisen ruoan ”poisottamisesta silmiemme edestä.” Se kuvailee hengellisen ruoan ryöstämistä! Se on ilmeistä, koska ruoan poistaminen on suoraan yhdistetty ilon ja riemun katoamiseen ”Jumalamme huoneesta.” Mitä se tietää, kun ”varastohuoneet on autioitettu” ja ”aitat on purettu”? Ilmeisesti Joel ennustaa, että jopa järjestön infrastruktuuri, kuten konventtisalit, valtakunnansalit ja Betel -painotalot joutuvat pois käytöstä tai jopa tuhotaan ankaran ja saaliinhimoisen hyökkäyksen seurauksena.

Psalmi 74 kuvailee samanlaisen kauhistavan tuhon Jehovan nimeen yhdistetyn hengellisen tabernaakkelin varalle. Se kuuluu:

”Vihamiehesi ovat ärjyneet kohtaamispaikkasi keskellä. He ovat asettaneet omat merkkinsä merkeiksi.  Joku tunnetaan sellaisena, joka kohottaa kirveitä korkealle tiheää puustoa vastaan. Ja nyt he iskevät sotakirveellä ja kangilla sen kaiverrukset, joka ikisen. He ovat sytyttäneet pyhäkkösi tuleen. He ovat häpäisseet nimesi tabernaakkelin maan tasalle. He, samoin heidän jälkeläisensä, ovat yhdessä sanoneet sydämessään: ”Kaikki Jumalan kohtaamispaikat on poltettava maasta.” Merkkejämme emme ole nähneet; ei ole enää profeettaa, eikä joukossamme ole ketään, joka tietäisi, kuinka kauan.”

Sanomalla ”merkkejämme emme ole nähneet; ei ole enää profeettaa” Psalmi paljastaa, että Jehovan todistajien nykyään vaalimat väärät odotukset tulevat romuttumaan. Järjestön profeetat ja näkijät tullaan nöyryyttämään heidän syvällisen ymmärryksensä puutteen vuoksi. Ensin jopa tulee vaikuttamaan siltä, kuin Jehovan palvonta olisi ollut keinotekoinen uskonto ja että Jehova on kyvytön Jumaluus.

Ei siksi ihme, että Joelin profetia jatkaa sanoen: ”Oi kuinka kotieläimet ovatkaan huokailleet! Kuinka karjalaumat ovatkaan harhailleet sekasorron vallassa! Niille ei näet ole laidunta. Syynalaisiksi ovat joutuneet myös lammaslaumat.”

Selvästikään Joel ei kerro ennalta, että kirjaimellinen karja ja lampaat joutuisivat hämmennyksiin Kaikkivaltiaan ryöstämisen vuoksi. Varmastikaan kirjaimellisia lampaita ei laiteta kantamaan ihmisten syyllisyyttä. Tietenkin monissa Raamatun paikoissa Jumalan yhtyeenkokoontunut kansa rinnastetaan lammas- tai karjalaumaan. Mikä saa Jumalan kansan kulkemaan hämmentyneenä? Kuten Joelin 1:16 kertoo, se tapahtuu siksi, että ruoka poistetaan äkisti Jumalan huoneesta - hengellinen ruoka siis. Ja koska kaikki Jehovan todistajat ovat esittäneet yleisölle Vartiotornin virheellistä profeetallista sanomaa ja ovat myös esim. tietämättään osallistuneet YK:n puolesta tiedotuskampanjaan, niin rivijulistajatkin saavat osakseen Vartiotornin ansaitsemat moitteet. Näin ollen Jehovan ”muiden lampaiden” laumat ”ovat joutuneet syynalaisiksi.”

Epähuomiossa Vartiotorni enteilee samaa asiaa, jonka Joel kauan sitten ennusti kohtaavan Jehovan kansaa. Tässä on se mitä Vartiotorni 1. kesäkuuta (engl.) sanoi itsestään kertoessaan olevansa Jehovan elintärkeä viestintäkanava:

Tämä ”orja” luokka palvelee Jumalan kansalle maallisena viestintäkanavana varaten heille ymmärrystä Jehovan tarkoituksista ja antaen heille ohjausta hänen tahtonsa tekemisessä. Sellaisen ohjauksen myötä he ovat valistuneita, voimistettuja ja yhtenäisiä palvoessaan ainoaa todellista ja elävää Jumalaa. Ilman tätä viestintäkanavaa he olisivat hajallaan ja eksyksissä. (vapaa suomennos) (viestintäkanava engl. the channel of communication)

Profeetat erityisesti kertovat ennalta sen nimenomaisen asian, että Vartiotorni ei pelkästään vain esitä oletetusti sellaista, että yksilöt olisivat ”hajallaan ja eksyksissä” mikäli ne milloinkaan jäisivät vaille tätä ”viestintäkanavaa.” Tosiasia on, että Vartiotorni ei ainoastaan vain väitä olevansa viestintäkanava Jumalan tosi seurakunnalle; todisteet tähdentävät sitä, että se on todella palvellut elintärkeänä kanavana totuudenjanoisille kristityille. Koska asia on siten, niin Joelin 1. luvun viimeinen jae ei ennakoi hyvää Jehovan maalliselle kanavalle: ”Kedon eläimetkin kaipaavat sinua jatkuvasti, koska vesiuomat (engl. the channels of water) ovat kuivuneet ja erämaan laitumet on ahminut tuli.”

Vartiotornin Joelin selityksen ilmeisten epätäsmällisyyksien valossa on jo korkea aika selvittää mitä sotilaallinen hyökkäys todella lupaa ja millaista onnettomuutta heinäsirkat ja sen kumppanit aiheuttavat maailmalle ja Jehovan maalliselle järjestölle. 
       
            Aurinko ja kuu ovat pimenneet



Läpi profeetallisten kirjoitusten löytyy lukuisia ilmestysmäisiä vertauskuvia ilmaisten pelottavia taivaallisia ja maanpäällisiä ilmiöitä. Joel ei ole poikkeus. Kolmessa eri kohdassa Joelia profeetta kertoo ennalta kunnioitusta herättävistä ja enteilevistä taivaallisista ilmiöistä heinäsirkkahyökkäyksen päivän yhteydessä.

Profeetta kertoo, että rynnäköivän armeijan seuralaisena taivaatkin järkkyvät. Joel 2:10 sanoo: ”Niiden edessä maa on vavissut, taivaat ovat järkkyneet. Jopa aurinko ja kuu ovat pimenneet, ja tähdetkin ovat pidättäneet hohteensa.”

Joelin 2:30-31:ssä myös lukee: ”Ja minä olen antava ennusmerkkejä taivaissa ja maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Aurinkokin muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi ennen Jehovan suuren ja pelottavan päivän tuloa.”

Joel 3:15-16 samoin kertoo: ”Jopa aurinko ja kuu pimenevät varmasti, ja tähdetkin pidättävät hohteensa. Ja Siionista ärjyy itse Jehova, ja Jerusalemista hän antaa äänensä kuulua. Ja taivas ja maa todellakin järkkyvät, mutta Jehova on kansansa turva ja Israelin poikien linnoitus.”

Jesajan 13. luku kuvailee Babylonin kukistumista käyttäen samanlaista kuvailua: ”Sillä taivaiden tähdet ja niiden Kesil-tähdistöt eivät säteile valoaan, aurinko pimenee noustessaan, eikä kuukaan anna valonsa loistaa.”

Hesekielin 32. luku käyttää samanlaista symboliikkaa Egyptin kukistumisen yhteydessä: ”Ja kun sinä sammut, minä peitän taivaat ja pimennän niiden tähdet. Auringonkin peitän pilvillä, eikä kuukaan anna valonsa loistaa. Kaikki taivaiden valaisevat valonlähteet — minä pimennän ne sinun takiasi, ja olen paneva pimeyden maasi ylle’, lausuu Suvereeni Herra Jehova.”

Yllä olevien jakeiden perusteella pitäisi olla ilmeistä, että tämän kaltainen Raamatun symboliikka on varattu tarkoittamaan Jumalan tuomiota. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että Jumala aiheuttaisi kirjaimellisia taivaallisia ilmiöitä, niin kuin Jehovan todistajat nykyään odottavat. Varmastikaan kirjaimelliset aurinko, kuu ja tähdet eivät himmenneet Babylonin ja Egyptin kukistuessa.

Sen mukaisesti, kuinka Jeesus käytti sellaisia ilmaisuja, kuvaannollisten taivaiden synkkeneminen tulee ahdistuksen seurauksena. Matteuksen 24:29 kuuluu: ”Kohta noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät.”

Aivan kuten Babylonin ja Egyptin kukistumisen yhteydessä, taivaan valojen äkillinen pimentyminen vertauskuvaa sitä, että nykyiset pysyviksi oletetut poliittiset hallitukset ja niiden kanssa kytköksissä olevat instituutiot kokevat katastrofaalisen kuohunnan ja romahduksen, eivätkä ne enää seiso valon, toivon ja turvallisuuden lähteinä ihmiskunnalle.

Koska ilmestyksen 6. luku myös ennustaa, että aurinko, kuu ja tähdet pimenevät Kristuksen tulemuksessa, niin voimme olla varmoja, että nykyisen järjestelmän romahtaminen on sellaista suuruusluokkaa, että se saa maan päällä aikaan reaktion aivan kuin kirjaimelliset taivaiden valonlähteet olisivat kadonneet.

Ja kuinka sopivia vertauskuvia Raamattu käyttääkään. Jos maailman johtavien valtioiden hallitukset romahtaisivat, niin nykyaikainen sivilisaatio olisi mitä varmimmin saatettu uuden pimeän ajan kynnykselle. 

Ei kommentteja: