Tulevatko Jehovan todistajat kompastumaan?

           'Postilaukku' (mailbag) -kysymys:


Puhuiko Jeesus erityisesti omista seuraajistaan Matteuksen 24:9-14:ssä?

_______________________________________________________________________

Kyseisissä jakeissa lukee:

Sitten teitä luovutetaan ahdistukseen ja teitä tapetaan, ja te tulette olemaan kaikkien kansakuntien vihan kohteita minun nimeni vuoksi. Sitten myös monet kompastuvat, ja he kavaltavat toisensa ja vihaavat toisiaan. Ja monia vääriä profeettoja nousee, ja he eksyttävät monia, ja laittomuuden lisääntymisen vuoksi useimpien rakkaus kylmenee. Mutta joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.

Jeesuksen profetia ennusti tapahtumia, jotka täyttyivät yleisellä tasolla ensimmäisellä vuosisadalla – mutta vain yleisellä tasolla. Se muodostaa kuitenkin mallin siitä, kuinka tapahtumat pohjimmiltaan tapahtuvat loppunäytöksessä.

Kuten varmaankin tiedätte, niin Jehovan todistajat uskovat, että kaikki Jeesuksen profetian olennaiset yksityiskohdat ovat jo toteutuneet menneen vuosisadan aikana. Onko rikollisessa laittomuudessa ollut kasvua viime vuosikymmeninä? Siitä ei ole epäilystäkään.

Miten on vainojen laita? Varmasti Jehovan todistajat ovat olleet myös vihan kohteina maailmassa. Natsit ja Neuvosto -kommunistit laittoivat vankilaan ja jopa tappoivat lukemattomia Jehovan todistajia ja monissa maissa viranomaiset yhä edelleenkin vainoavat meitä – erityisesti entisen NL:n islamistisissa osissa.

On myös helppo osoitella kristikunnan kirkonmiehiä ja lahkolaisia väärinä profeettoina, jotka ovat nousseet johtamaan massoja harhaan. Niin pitkälle kuin valtakunnan hyvää uutista onkaan saarnattu ympäri maailman, niin Jehovan todistajat ovat myös kiistatta muodostaneet keihäänkärjen merkittävällä maailmanlaajuisella valtakunnan todistamiskampanjallaan sadoilla kielillä.

Varmasti nämä kehitysvaiheet alkaen kriittisellä käännekohdalla vuonna 1914 ovat vakuuttaneet Jehovan todistajat läpikotaisin siitä, että – paitsi suuren ahdistuksen alkamista – Kristuksen sanat ovat jo toteutuneet.

Lähemmin tarkasteltuna on olemassa pakottavia syitä uskoa, että nämä tapahtumat eivät ole täyttäneet profetiaa siten kuin Vartiotorniseura nykyään kuvittelee.

Mieti kohtaa ennustetusta laittumuuden lisääntymisestä ja useimpien rakkauden kylmenemisestä. ”Laittomuus,” kuten sitä käytetään Raamatussa, ei välttämättä liity rikolliseen toimintaan, vaan pikemminkin luopumukseen ja tekopyhyyteen. Jeesus esim. kertoi, että hän sanoisi uskonnollisille teeskentelijöille, jotka puhuisivat väärin hänen nimessään: ”Menkää pois luotani te laittomuuden tekijät.” Sitten on ”laittomuuden ihminen,” josta Paavali kirjoitti, ja joka edistäisi luopumusta kristittyjen keskuudessa ja jopa istuutuisi Jehovan temppeliin esiintyen Jumalana.

Mitä tulee kylmenemiseen, niin sen täytyy sisältää myös Jehovan todistajat. Harkitsehan sitä tosiasiaa, että Jeesus moitti joitakin voideltuja Efeson kristittyjä Ilmestyksen kirjeessään heille sen rakkauden jättämisestä, joka heillä oli alussa ollut. Kuten kaikki Jehovan todistajat tietävät, niin Jeesuksen kirjeet seitsemälle seurakunnalle todellisuudessa koskevat Kristuksen voideltuja seuraajia Herran päivänä. Se osoittaa, että jotkin voidellut kristityt sallivat rakkautensa Jumalaan päästä kylmenemään. Joten on ilmeistä, että laittomuuden ja tekopyhyyden lisääntyminen yhdessä rakkauden Jumalaan kylmenemisen kanssa, tapahtuu Jehovan todistajien keskuudessa, ei kristikunnan.

Ymmärtääksemme paremmin Jeesuksen profetiaa, on hyvä, että pohdimme samaa profetiaa myös sen mukaan, kuinka Markus ja Luukas ovat sen merkinneet muistiin. Vaikka olennaiset yksityiskohdat ovat samat, niin kunkin evankeliumin kertomuksessa on ainutlaatuisia yksityiskohtia, jotka eroavat toisistaan. Harkitaanpa Markuksen ja Luukkaan evankeliumin näkökohtaa, joka puuttuu Matteuksesta ja joka ennaltakertoo, että Kristuksen todistajia tullaan vainoamaan heidän synagogissaan ja viemään tuomareiden ja jopa kuninkaiden eteen, ja että veljet ja perheenjäsenet tulevat tappamaan Kristuksen valittuja.

Tämä on sellainen kohta, jossa on tärkeää panna merkille ensimmäisen vuosisadan malli ja se, että Jeesus ei asettanut opetuslapsiaan suoraan erilleen juutalaisista. Vielä Messiaaksi voitelemisensa jälkeenkin Jeesus meni temppeliin ja jopa osallistui paikallisissa synagogissa. Epäilemättä hänen apostolinsa ja opetuslapsensa tekivät myös siten. Itse asiassa Jeesus jopa ilmoitti voitelemisestaan seurakunnan edessä hänen paikallisessa synagogassaan – jonka vuoksi häntä välittömästi vainottiin.

Kuitenkin Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen kaikki tämä muuttui. Ennen Jeesuksen kuolemaa opetuslapsia oli neuvottu menemään sarnaamaan sanoen ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle.” Mutta Jeesuksen taivaasen nousemisen ja pyhän hengen vuodattamisen jälkeen kymmenen päivää myöhemmin apostolit ja opetuslapset alkoivat saarnata hivenen toisenlaista sanomaa. He eivät enää julistaneet, että valtakunta on lähellä, vaan sen sijaan he antoivat todistusta Kristuksen ylösnousemuksesta ja siitä, että valtakunta oli täällä – ”täällä” vasta perustettuna Jumalan seurakuntana ja Kristus hengellisen valtakunnan kuninkaana. Juutalaisesta instituutiosta, jota Jehova oli käyttänyt, ja jonka Jeesus tunnisti ja jota hän oli tukenut, oli äkisti tullut merkityksetön.

Jatkuva Jeesuksen ylösnousemuksesta todistaminen oli se asia, joka nostatti vakiintuneen juutalaisuuden taholla vihamilisyyttä ja suuttumusta. He olivat juuri niitä, jotka olivat tappaneet Kristuksen. Apostolit vietiin korkeimman oikeuden eteen ja heidän käskettiin lopettaa saarnaminen. Pietari vangittin lyhyeksi ajaksi. Myöhemmin nousi suuri vaino. Ensimmäisen vainon aallon aikana apostoli Jaakob tapettiin, Stefanus samaten. Apostolien tekojen kirja raportoi, että kaikki Jerusalemissa eläneet opetuslapset hajaantuivat. Epäilemättä se merkitsi sitä, että myös heidät heitettiin ulos synagogista ja heitä hyljeksittiin ei-uskovien perheenjäsenten, juutalaisen yhteisön sekä sen uskonnon taholta, johon he olivat tottuneet. Myöhemmin Paavali vietiin maaherrojen ja kuninkaiden eteen. Mutta koska kaikki alkuperäiset Kristityt olivat juutalaisia ja he eivät aluksi jättäneet juutalaisuutta kun heistä tuli uskovia, niin ”veljet,” jotka vainosivat heitä, olivat heidän omia juutalaisia maanmiehiään. Sen jälkeen kun seurakunnat levisivät palestiinan ulkopuolelle, niin juutalaiset alkoivat vainota myös ei-juutalaisia uskovia.

Mitä ensimmäisen vuosisadan malli esittää meidän varallemme? Nykyajan voidellut kristityt Jehovan todistajien keskuudessa ovat samanlaisessa asemassa suhteessa Herran läsnäoloon, kuin Jeesuksen apostolit olivat ennen Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta. Silloin apostolit ja ne 70, jotka Jeesus lähettti saaranaamaan, eivät täysin ymmärtäneet sitä miten Jehovan tarkoitukset täyttyisivät. Näin on myös nykyään. Vaikka heidät määrättin saarnaamaan, että valtakunta oli tullut lähelle, niin apostolit painiskelivat sen erheellisen käsityksen alaisuudessa, että Jeesuksesta tulisi maallinen kuningas ja, että hän perustaisi uudelleen Daavidin valtakunnan Jerusalemiin heti silloin ja siinä paikassa. He eivät voineet ymmärtää mistä Jeesus puhui, kun hän puhui kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Vartiotornin ”näkymätön paruusia” -oppi on samaan tapaan harhauttanut Jehovan todistajat uskomaan, että Valtakunta on jo täällä.

Joka tapauksessa apostolien tietämättömyydestä huolimatta Jeesus kertoi heille, että he eivät saisi valmiiksi israelin kierrostaan ennen kuin ihmisen poika saapuisi. Joten tästä näkökulmasta he suorittivat täysin palveluksensa ja sitten ylösnoussut ihmisen poika saapui. Mutta ennen sitä, kun Jeesus pidätettiin ja teloitettiin, niin kaikki apostolit ja opetuslapset kompastuivat. Mutta kun Jeesus näyttäytyi heille ylösnousemuksensa jälkeen, hän moitti heitä ensin siitä, että he olivat sydämeltään hitaita uskomaan, mutta sitten hän täysin avasi heidän mielensä ymmärtämään profetioita sikäli kun ne viittasivat Kristukseen. Apostoleissa tapahtunut muutos oli hämmästyttävä.

Jeesuksen lukuisat yliluonnolliset näyttäytymiset opetuslapsilleen välittömästi hänen ylösnousemuksensa jälkeen, mukaanlukien viimeinen ilmestymisensä Paavalille loistoisana valtakunnan kuninkaana, muodostavat mallin täyttyväksi Kristuksen paruusian aikana. Aivan kuten apostoleille alunperin uskottiin saarnaamistyö siitäkin huolimatta, että he olivat tietämättömyyden tilassa, jota ei korjattu ennen kuin Jeesus näyttäytyi heille henkimaailmasta, niin samalla tavoin Jehovan todistajat ovat saarnanneet Jumalan valtakunnasta vastaavanlaisessa tietämättömyyden ja epäuskon tilassa, jota ei karkoiteta ennen kuin vasta Kristuksen varsinaisessa ilmestymisessä.

Aivan kuten Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen kirjaimellisesti ilmaantui opetuslastensa eteen, niin meidän ei tulisi olettaa, että Jeesuksen Kristuksen ilmeiseksitekeminen ja Ilmestys kirkkaudessa olisi mitään sitä vähäisempää.

C.T. Russelin omaksuma ”näkymätön paruusia” -opetus on petosta, sepite, joka on sallinut Vartiotornin vakuuttaa Jehovan todistajat siitä, että Herran läsnäolon loistoisa päivä on jo alkanut. Seura on tehokkaasti muuntanut Kristuksen ilmeiseksi tulemisen tapahtumattomaksi. Jehova on tietenkin sallinut tämänluonteisen erheen vaikutta, jotta näyttämö olisi valmis lopullisen, ratkaisevan, toden valheesta erottavan koetuksen toimeenpanemiselle.

Kuvittele vain, että jos Jeesus palaisi tänään ja paljaistaisi itsensä jollain ihmeellisellä tavalla valituilleen! Mikä shokki se olisikaan niille, jotka ovat vaukuuuttuneita siitä, että Jeesus on jo näköymättömästi ollut läsnä vuodesta 1914 lähtien!

Mutta aivan kuten ylösnoussut Jeesus näyttäytyi juutalaisessa järjestelmässä vain niille, jotka olivat jo osoittaneet olevansa hänen opetuslapsiaan, niin samalla tavalla Kristuksen läsnäolo tehdään ilmeiseksi hänen hyväksytyille valituilleen Vartiotorniseuran keskuudessa. Tuolloin Vartiotorniseura on palvellut tarkoituksensa aivan samoin kuin Jerusalem ja juutalainen järjestelmä ensimmäisellä vuosisadalla. Sen väistämättömänä seurauksena ne, jotka ovat järjestöllisesti sitoutuneita seuran 1914 erheen vaikutukseen, tulevat vainoamaan ja pilkkaamaan Jumalan tosi poikia.

Sen tosiasian näkökulmasta, että Vartiotorni on kova-asneteinen ja päättäväinen erottamaan jokaisen todistajan, joka hylkää tai edes kyseenalaistaa 1914 -dogmin, näyttää väistämättömältä, että ne, joita henki tuolloin vakuuttaa todistamaan Kristuksen aidosta läsnäolosta, tullaan heittämään ulos synagogista (valtakunnan saleilta). Sodan ja maailmanlaajuisen pandemian aikana Seuran konvan linjan lojalistit esiintyvät toimien väärinä profeettoina ja Kristuksen valittujen vainoajina. Lisää tähän diktatorisen tyrannian ja poliisi-valtion aiheuttamat paineet, niin ei ole vaikeaa kuvitella skenaariota, jossa seurakunnalliset veljet ja perheenjäsenet pettävät Kristuksen seuraajat viranomaisille.

Sellaisnen kehitysvaihe toisi olosuhteet, joissa Jeesuksen valitut ja sinetöidyt veljet havaitsisivat olevansa vankilassa, sairaina ja kodittomina kaduilla – alastomina ja nälkäisinä. Tulisi huomata, että tällä hetkellä sellaisia olosuhteita ei esiinny niiden keskuudessa, jotka vaikkkapa vain väittävät olevansa voideltuja. Vartiotorniseuran äkillinen luhistuminen Kristuksen läsnäolon aikana asettaisi näyttämön vuohiin ja lampaisiin tuomitsemista varten.